keskiviikko 20. elokuuta 2014

Itsearviointia

Hmmm... itsensä arviointi on aina vähän hankalaa tosin tällä kertaa sitä helpottaa se, että voi heti aluksi todeta, etten ollut ollenkaan niin aktiivinen kuin kurssin alussa suunnittelin. Osa tuosta menee tietoteknisten ongelmien piikkiin mutta vain osa -mitenkään en voi väittää, että tietokone huolet olisi se syy miksi tuli oltua tämän blogin suhteen niin passiivinen. Suurin osa syystä menee kyllä ihan omaan piikkiin.

Blogia tulin siis alun innostuksen jälkeen pitäneeksi todella huonosti, mikä harmittaa. Toisaalta tämän kurssin suurin anti on ollut siinä, että olen aktivoitunut sosiaalisessa mediassa muuten. Toisten kurssilaisten mainitsemaan Reddittiin on tullut kirjoitettua ehkä jopa yllättävän ahkerasti - saaden samalla englanniksi kirjoittamiseen lisäharjoitusta.

Yksi mikä erityisesti yllätti (ja toisaalta ei) on se, että innostuin instagramista. Sitä tuli käytettyä itselle epätavallisen ahkerasti ja rupesin seuraamaan pari muutakin ihmistä, joista osa on ennestään aivan tuttuja mutta osa on aivan tuntemattomia. Samoin pari aivan tuntematonta ihmistä on alkanut seuraamaan minua, mikä kieltämättä ilahduttaa - luo sitä yhteisöllisyyden tunnetta. Syy miksi instagram ei sitten kuitenkaan ollut ehkä suurin yllätys on siinä, että olen aika visuaalinen ihminen. Kuvat on itselle ominaisempi tapa ilmaista itseäni kuin tekstin tuottaminen tai puhuminen. Ei sillä, en yritä väittää, että omat otokset olisi erityisiä - kuin ehkä itselle.

Yksi asia mikä selkeästi tästä kurssista jäi käteen on se, että nyt sitä tulee katseltua somea vähän eri valosta kuin aiemmin. Esimerkiksi luin tässä vähän aikaan sitten Ylelta uutisen, että Salattujen elämien yksi juoni (monista) on saanut kansainvälisen yleisiön sitä kautta, että joku suomalainen on editoinut ja kääntänyt sen englanniksi sekä ladannut videonpätkät YouTubeen.

Se mihin tuossa uutisessa erityisesti tuli kiinnitettyä huomiota oli tuotantoyhtiön suhtautuminen asiaan. Tuotantoyhtiö ei suinkaan vaatinut noita videon poistettavaksi, vaan sopi videoita ladanneen henkilön kanssa rajat siitä, että mitä hän saa ladata ja mitä ei. Itselle tuo oli nimenomaan tilanne, missä tuotantoyhtiö ymmärsi sosiaalisen median arvon ja ennen muuta sen mainosarvon. Vaatimalla videoiden poistoa, niin tuotantoyhtiö sekä sarja olisi varmasti saanut huonoa palautetta, jonkin verran, sekä suuri yleisö ei olisi koko asiaa noteerannut millään tavalla. Nyt toimimalla yhteistyössä he pääsivät Ylen uutisiin ja Salatut elämät ainakin hetkeksi tavoitti myös oman kohdeyleisön ulkopuolelta ihmisiä - kuten minut. Mikä parasta - tuotantoyhtiön ei tarvitse laittaa tähän resursseja kiinni vaan kaiken työn hoitaa innostunut fani.

Se, että minun tuli tuollaisia ajateltua on kyllä tämän kurssin ansiota. En usko, että olisin ennen tätä kurssia kovinkaan paljon miettinyt asiaa miten some ja vame (vanha media) tekevät tässä hyvin yhteistyötä.

Minkäkö arvosanan sitä itselleen antaisi? Arvosana jääköön opettajien kontolle. Itse itseni päästäisin läpi mutta ei tämä kyllä mikään kiitettävä suoritus ole ollut. Ironista sinänsä, että innostuin muualla somesta enemmän kuin tässä blogissa.

Lopuksi vielä pari kesäistä kuvaa:

Roineen rannoilla sukuloimassa

Kesäkengät miehen tie... siis ruohikossa pitää

Venevajojen välistä siintää meri

Millaistakohan olisi asua pinkissä talossa?